TV-mittaritutkimus

Finnpanel tekee kaksi kertaa vuodessa TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen, jossa selvitetään mm. tv-laitteiden omistusta ja -käyttöä, lähetyssignaalin vastaanottotapaa, tv-ohjelmien katselua päätelaitteittain ja eri kanavien näkymistä (ns. tiedostettua kanavapenetraatiota) suomalaisissa kotitalouksissa.

Tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa siten, että väestötietojärjestelmästä poimitaan kullekin kierrokselle 12000 talouden satunnaisotos. Kysely tehdään kirjekyselynä, jossa on vaihtoehtona myös netin kautta vastaaminen.

TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen tavoitteena on myös toimia varsinaisen tv-mittariotoksen lähteenä. Tutkimuksen on oltava otokseltaan niin korkealuokkainen, että se voi julkisten tilastojen ohella toimia paneeliotoksen kontrolliperusteena. Tutkimuksen avulla pyritään siis selvittämään väestön rakennetta television katselun kannalta oleellisten tekijöiden osalta. 

TV-mittaritutkimuksen otos muodostuu n. 1000 perheestä, joissa asuu yhteensä noin 1950 yli 3-vuotiasta henkilöä. Nämä henkilöt painotetaan vastaamaan Suomen 3 vuotta täyttänyttä väestöä. Yksittäinen otoksessa oleva henkilö edustaa näin ollen keskimäärin noin 2800 muuta samanikäistä ja samalla alueella asuvaa henkilöä. 

Paneelin edustavuutta seurataan jatkuvasti vertaamalla otoksen rakennetta väestötietoihin ja korjaamalla sitä vastaamaan väestöä. Tämä on tärkeä jatkuvan paneelitutkimuksen luotettavuuteen vaikuttava tekijä. 

TV-mittaritutkimus on satunnaisotantaan perustuva tutkimus, eikä siihen voi itse ilmoittautua mukaan.  TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen yhteydessä vastaajilta tiedustellaan halukkuutta osallistua TV-mittaripaneeliin ja halukkaista muodostetaan tietopankki, josta kulloinkin tarvittavat taloudet valitaan. TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen lomakkeet postitetaan kahdesti vuodessa 12000 satunnaisesti valitulle henkilölle, joiden yhteystiedot poimitaan väestötietojärjestelmästä.

Kaikki TV-mittaritutkimuksen otoksessa olevien henkilöiden tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Jokaisella paneelijäsenellä on oma tunnusnumeronsa ja katselutapahtumat analysoidaan kyseisten tunnusnumeroiden avulla. Henkilökohtaiset tunnistetiedot ovat vain Finnpanelin niitä työssään tarvitsevien toimihenkilöiden saatavilla eikä tietoja pyynnöstäkään luovuteta kenellekään.

Paneelissa ovat edustettuina sekä television "suurkuluttajat" että hyvin valikoivat television katselijat. Television katselu korreloi määrällisesti iän kanssa siten, että iäkkäämmät ihmiset käyttävät suhteessa enemmän aikaa television katseluun kuin nuoret. Suomalaiset viettävät televisioruudun äärellä noin 3,5 tuntia päivässä. Keskimääräisenä päivänä n. 15 % paneelijäsenistä ei katso televisiota lainkaan.

Kaikkiin talouden TV-vastaanottimiin kytketään mittarit. TV-mittari on suunnilleen kaukosäätimen kokoinen laite, ja se tunnistaa automaattisesti milloin TV on päällä ja katsotun sisällön. Mittari lähettää tiedot automaattisesti Finnpaneliin. TV-mittarilaitteistoon kuuluu lisäksi kaukosäädin, jota käyttämällä perheenjäsenet ilmoittavat televisionkatselustaan.

Talouden internet-modeemin yhteyteen asennetaan netti-tv-mittari, joka tunnistaa verkkoliikenteestä katsotut suoratoistopalveluiden sisällöt.

Kun perheeseen asennetaan TV-mittari, Finnpanelin asentaja opastaa mittarin käytössä sekä antaa perheelle opaskirjan, jossa on TV-mittarin käyttöohjeet. Tämän jälkeen perhe harjoittelee TV-mittarin käyttöä. Kun mittarin käyttö on opittu, perheestä tulee TV-mittaritutkimuksen otoksen jäsen.

Kun televisio avataan, TV-mittarin näyttöön tulee kysymys "KUKA KATSELEE?". Paikalla olevat henkilöt painavat mittarin kaukosäätimestä omaa läsnäolonäppäintään, jolloin mittarin näytössä oleva läsnäolotunnus syttyy. Poistuessaan television äärestä henkilöt painavat uudestaan omaa näppäintään, jolloin läsnäolotunnus sammuu. Jokaisella perheenjäsenellä on oma läsnäolonäppäimensä. Talouden vieraiden katselu rekisteröidään vierasnäppäinten avulla.

Televisionkatselijan ei tarvitse huolehtia mistään muusta kuin läsnäolonäppäimen käytöstä.

Paneelijäseniä on ohjeistettu käyttämään läsnäolonäppäimiään aina, kun he ovat samassa huoneessa kuin avoinna oleva televisio ja heillä on mahdollisuus katsoa sitä.

TV-mittaritutkimuksessa mukana olevat perheet saavat palkkioksi vähintään 180 euroa vuodessa. Mikäli taloudessa on enemmän kuin yksi mittari, palkkio on korkeampi. Palkkiosta vähennetään verot talouden yhteyshenkilön tuloverotuksen mukaisesti.

TV-mittaritutkimuksen otoksen vaihtuvuus on noin 20 % vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuukausittain vaihdetaan noin 20 taloutta. On tärkeää, että paneelin rakenne seuraa väestön rakenteen muutoksia. Esimerkiksi yhden hengen talouksien osuus on viime vuosina kasvanut ja vastaavasti suurempien talouksien osuus vähentynyt.

TV-mittari mittaa sekunnin tarkkuudella sekä katsotun kanavan että sen, ketkä taloudessa katsovat televisiota. 

Kanavaa on katsottava vähintään 15 sekuntia yhtäjaksoisesti, jotta katselu rekisteröityy ko. kanavalle.

Mittarin rekisteröimästä sekuntidatasta tehdään minuuttidataa, jossa jokaisen minuutin viimeisen sekunnin tila yleistetään koskemaan koko minuuttia. 

TV-yhtiöt lähettävät kanaviensa lähetystiedot päivittäin Finnpaneliin. Lähetyspäiväkirjoista ilmenevät ohjelmien ja mainosten tiedot sekä niiden tarkat alkamis- ja loppumisajat. Nämä tiedot yhdistetään mittareista saatuun katselutietoon.

TV-mittaripaneeliin mukaan tulevien talouksien kanssa allekirjoitetaan sopimus, jossa edellytetään tutkimukseen sitoutumista. Kaikki TV-mittaritaloudet saavat käyttökoulutusta mittarien asennuksen yhteydessä. Osallistuminen ei tarkoita sitä, että katselutottumuksia tulisi muuttaa mitenkään.

Talouksille jaetaan myös opas, jossa on ohjeet TV-mittarin käyttöä varten. Tästä huolimatta on selvää, että välillä näppäinten painaminen unohtuu. Virheiden välttämiseksi TV-mittarin näytössä näkyy jatkuvasti katsojiksi rekististeröityneiden henkilöiden tunnukset.

Finnpanelista ollaan säännöllisesti yhteydessä TV-mittaritalouksiin, ja tällöin muistutetaan myös läsnäolonäppäinten käytön tärkeydestä.

Järjestelmään on sisäänrakennettu tarkistuksia, joiden perusteella virheelliset tiedot voidaan hylätä.

1. Tapahtumat, joissa televisio on ollut auki ilman että kukaan on katsonut, hylätään automaattisesti.

2. Katselutapahtumat tunnistamattomalle perheenjäsenelle hylätään.

3. Samassa taloudessa yksi henkilö voi katsoa vain yhtä vastaanotinta kerrallaan. Jos joku perheenjäsenistä on rekisteröitynyt kahden vastaanottimen katsojaksi, ainoastaan viimeksi tehty rekisteröinti huomioidaan.

4. Paneelijäsenet, jotka katsovat televisiota erittäin pitkään tai eivät katso lainkaan tietyn ajanjakson aikana, rekisteröidään ja syy poikkeavaan katseludataan selvitetään.

Mikäli paneeliperheestä saadaan useamman yön aikana em. tapaisia virheilmoituksia, perheeseen otetaan yhteyttä ja selvitetään mistä ongelma johtuu. Kyse voi olla mittariin tai mittarijärjestelmään kohdistuvasta vikatilanteesta.

TV-katselua raportoidaan pääosin kahdella tavalla:

1. Jokaisena päivänä tuotetaan raportti, joka sisältää tietoja kanavien ja ohjelmien katselusta edelliseltä päivältä. Koko 3 vuotta täyttäneelle väestölle raportoidaan ohjelmien keskikatsojamäärät tuhansina ja prosentteina sekä viidentoista minuutin jaksoissa keskikatsojamäärät (%) ja kanavien katseluosuudet kaikista katsojista. 

2. Katselutietoja voidaan käsitellä myös jälkikäsittelyjärjestelmillä erillisanalyysien kautta. Tällaisia analyyseja ovat taulukoinnit, top-listat, kampanja-analyysit, päällekkäis- ja toistokatseluanalyysit ym.

Raporteissa esiintyvät seuraavat tunnusluvut:

Keskikatsojamäärä:

Katsojamäärä tuhansina henkilöinä.

Keskikatsojamäärä (%):

Katsojamäärä prosenttina koko kohderyhmästä.

Profiiliprosentti:

Kohderyhmän osuus (%) koko katsojamäärästä.

Katseluosuus:

Ko. kanavan osuus (%) kaikesta sen hetkisestä TV:n katselusta.

Tavoittavuus:
Tavoitettu yleisö keskimääräisenä päivänä tai viikkona prosenttina tai henkilöinä yli 3-vuotiaasta väestöstä. Tavoittavuuden voi ilmoittaa myös ohjelmille.

Keskimääräinen katseluaika:
Vuorokauden keskimääräinen katseluaika minuuteissa/henkilö.

TV-ohjelman keskikatsojamäärä saadaan laskemalla ohjelman minuuttiyleisöjen keskiarvo.

Esimerkki: Ohjelma (10 min)

Ohjelman kesto / minuutit
 1        220 000         
 2        220 000         
 3        225 000         
 4        240 000         
 5        250 000         
 6        250 000         
 7        255 000         
 8        270 000         
 9        280 000         
10        280 000         
Summa   2 490 000

Ohjelman katsojaluku: 2 490 000 / 10 = 249 000

Otostutkimusten tulokset eivät ole aivan täsmälliset. Otoskoolla on suora yhteys virhemarginaaliin ja tässä tutkimuksessa virhemarginaali aikuisväestössä on ±2 %-yksikköä.